Lasten kasvaminen nuoreksi on hämmentävää aikaa. Yhtäkkiä pienestä pojasta tai tytöstä on tullut oma, itsenäinen olento, jolla on omia mielipiteitä ja oma elämä, jota hän ehkä niin halua jakaa kanssasi. Yksityisyys ja itsenäisyys ovat tärkeitä askelia kohti aikuisuutta. On kuitenkin kunniatehtävä, että me vanhemmat saamme olla kulkemassa nuoren rinnalla ja tukea häntä tarvittaessa.
Toimivan vanhemmuuden kannalta on todella merkittävää, että välit lapsen ja nuoren kanssa voisivat olla avoimet ja kommunikointi niin luontevaa, että hän voi turvautua vaikeissakin tilanteissa ja asioissa vanhempiinsa. Medialla on kyllä ratkaisu kaikkiin elämän pulmiin, joskaan lopputulos ei välttämättä ole kovinkaan toivottava. Jos nuori hakee miehen tai naisen mallia photoshopatuista kuvista tai pornosta, positiviisen kehokuvan muodotaminen omasta “tavallisesta” kehosta voi olla haastavaa.
Siksi olisikin tärkeää, että vanhemmat olisivat niitä henkilöitä, joilta voisi kysyä mitä vaan ja jotka myös pystyisivät puhumaan luontevasti haastavista teemoista, kuten nuoren seksuaalisuus, vanhempien oma seksuaalisuus, itsetyydytys, kehonkuva, öiset siemensyöksyt, kuukautiset, valkovuoto jne. Osa keskusteluista voidaan hyvin käydä “naisten kesken” ja osa “miesten kesken”, mutta tärkeintä on, että ilmapiiri on niin avoin, että apua ja tukea on luontevaa hakea omilta vanhemmilta.
Ei kannata huolestua, vaikka perheenne ilmapiiri ei olisikaan vielä avoin ja välitön. Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa työstää kommunikaatioympäristöä. Se vaatii muutaman eri teeman työstämistä. Ensinnäkin vanhempien olisi hyvä työstää omaa seksuaalihistoriaa sen verran, että siellä olevat mahdolliset häpeää tuottavat tekijät tulisivat omaan tietoisuuteen. Miksi minun on niin vaikea puhua seksuaalisuudesta?
Sen jälkeen olisi hyvä pariskuntana miettiä onko teidän keskinäinen kommunikointi seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on avointa, onko kaikista teemoista mahdollista puhua? Tämän jälkeen on helpompaa alkaa keskustelemaan myös haastavista teemoista nuoren kanssa luontevasti ja avoimesti.
Vielä yksi juttu: on ihan ok punastella ja nolostua puhuessa seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista nuoren kanssa. Oleellista onkin sanoa se ääneen ja jatkaa eteenpäin häpeästä huolimatta (posket punoittaen).
Loppuun laitan vielä muutaman kysymyksen, joita työstämällä voit aloittaa prosessin. Jos kaipaat apua prosessiin, autan mielelläni.
Vanhemmat
Puhuttiinko sinun lapsuuden kodissa seksuaalisuudesta, murrosiän muutoksista tai seksistä?
Oliko vanhempiesi välillä aistittavissa seksuaalista kipinää? Miltä se sinusta tuntui (oli/tai ei ollut)?
Millainen suhde sinulla oli kehoosi murrosiässä? Millaisia tunteita se sinussa herätti?
Onko sinulla seksuaalihistoriassa tapahtumia, jotka ovat herättäneet sinussa vahvaa häpeän tunnetta? Millaisia tunteita sen ajattelu nyt herättää? Oletko käsitellyt asiaa?
Muistatko ensimmäisen öisen siemensyöksyn tai kuukautisten alkamisen? Miltä se tuntui sinusta?
Millainen ensimmäinen itsetyydytyskokemuksesi oli? Mitä ajattelet itsetyydytyksestä?
Millaisista seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista sinun on vaikea puhua lapsesi kanssa? Miksi?
Lapsi / Nuori
Miltä sinusta tuntuu, kun kehosi muuttuu? Herättääkö se sinussa positiviisia vai negatiivisia tunteita? Miksi?
Millaiset asiat kehoon ja seksuaalisuuteen liittyen mietityttävät sinua?
Oletko saanut riittävästi tietoa liittyen omaan seksuaaliseen kehitykseesi?
Pidätkö omasta vartalostasi?
Mitä ajattelet itsetyydytyksestä? Tiedätkö mitä se on?
Mitä ajattelet öisistä siemensyöksyistä/kuukautisten alkamisesta (riippuen onko kyseessä tyttö/poika)? Jos niitä ei ole vielä tullut, millaisia tunteita odotus herättää?